maanantai 26. lokakuuta 2015

Kävin keritsemässä lapasvillat

Tarjouduin innokkaana aputytöksi Susille lampaiden keritsemiseen.




























Täytyy sanoa, että oli kiva kokemus mutta olin kyllä todella hämmästynyt kuinka rauhallinen lammas oli koko operaation ajan. Siinä se Särmä piti päätä mun polvella ja tuijotti silmiin. Mä olin kuvitellut, että lampaat riehuu ja niitä on vaikea pitää paikallaan, mutta väärässä olin.
















Mäkin sain kokeilla. Susi käyttää saksia keritsemiseen. Ei se kovin helppoa näin ekakertalaiselle ollut. Eniten mua pelotti, että leikkaan nahkaan. Mutta ai että tuo lammas tuntuu lämpimältä.















Siinä se Särmä-rouva on nyt parturoituna.















Muut lampaat tarkkaan tutki ja haisteli kuka tämä "uusi" tulokas onkaan.















Mulla on nyt pussillinen suomenlampaan villaa. Tämä on tosi siistiä kesävillaa, talvivilla ois kuulemma paljon rasvaisempaa. Seuraavaksi siis villan pesu, karstaus, kehräys, neulonta ja sit ne lapaset onkin jo valmiit.

Viiru-kissakin oli tällä kertaa sosiaalinen.

Kiitos Susi uudesta kokemuksesta!