tiistai 8. syyskuuta 2015

Villinä virkkauksesta

Mä alan pikku hiljaa lämmetä virkkaukselle....vielä muutama vuosi sitten en edes tykännyt virkkauspinnoista ja nyt huomaan, että virkata voi ihan mitä vain.

Esimerkiksi tämä anopin fillarin pinnasuoja - wau, ihana, juuri tuollaisella fillarilla minäkin haluaisin polkea.






























Mulle anoppi virkkasi uuden satulan päällisen, aiempi Paulalta saatu oli jo kulunut puhki.






























Itsellä mulla on jo pitkään ollut meneillään ikuisuusprojekti - parisängyn päiväpeitto vironvillan jämistä joita mun kaveripiirissä on jäänyt tosi paljon Revontulihuiveja neuloessa.






























Päätin siis tehdä yhden ISON isoäidin neliön, joka peittää koko parisängyn. No, en todellakaan jaksa niin isoa neliötä virkata, siispä päätin tehdä neljä neliötä jotka yhdistän.






























No, hylkäsin senkin ajatuksen ja nyt olen päätynyt kahteen värikkääseen neliöön, joiden ympärille virkkaan vihreät reunat.







































Tästä tullee päiväpeitto, ellei sit jää torkkupeiton kokoiseksi.

Mutta jotain valmistakin, kassikoukussa oli jonkun pankin logo, jonka halusin piiloon - siispä virkkasin siihen ympyrän, Norosta, tietty.